Testissä Watami Sushi

Oltiin sovittu kaverin kanssa että mentäisiin yhdessä tutustumaan Tampereen uuteen sushiravintolatulokkaaseen ja käyttämään hänen ostamansa Citydeal lahjakortti. Diiliin kuului listalta Mei-lajitelma kahdelle, johon kuului 7 eri makuista kokin erikoisnigiriä ja 4 eri makuista erikoisuramakia, yhteensä 28 suupalaa. Ravintola sijaitsee Suvantokadulla ortodoksikirkon viereisessä matalassa liikesiivessä. Samassa tilassa on aiemmin sijainnut mm. Pizzeria Ravenna sekä kiinalainen ravintola Chopsticks.

Menimme tiistai-iltana hieman ennen kuutta syömään ja asiakkaita oli meidän lisäksemme muutama. Paikka itsessään oli melkoinen elämys, sillä ravintolan henkilökunta tai sisustustuskaan eivät kummatkaan olleet Japania nähneetkään. Mielikuva oli lähinnä kiinalaisen huoltoaseman baari, mutta tähän osasimme jo varautua Aamulehden arvion perusteella. Tarjoilu oli tehty kyllä näyttävästi.



Alkupalaksi sai hakea noutopöydästä erilaisia salaattitarpeita varsinaista pääruokaa odotellessa. Todennäköisesti johtuen erikoisemmista annoksista, niiden valmistaminen kesti hetken, mutta oli todella odotuksen väärti. Erityisesti uramakit veivät kielen mennessään. Harmi kyllä kaikki tämän lajitelman makit olivat tarjoilijan mukaan erikoisvalmisteisia juuri tätä annosta varten, joten ilmeisesti niitä ei pysty erikseen listalta tilaamaan, tai yli päänsä tietämään mitä ne sisälsivät. Perinteisen lohen ja tonnikalan lisäksi maukkaimpia olivat jostakin valkoisesta kalasta tehdyt sekä todennäköisesti savuankeriasta sisältävät makit.



Pienen lisäodottelun jälkeen pöytään tuotiin toinen annos nigireitä. Tässä olikin jo maussa enemmän hajontaa, siitäkin huolimatta että kaiken kaikkiaan koko kokemus oli reilusti positiivisen puolella. Vaikka en erityinen sushiasiantuntija olekaan, olen kuitenkin käynyt kilpailevissa paikoissa muutaman kerran ja kyllä tämä makunsa puolesta ylitti aiemmat kokemukseni. En sitten tiedä johtuiko juuri näistä luxusannoksen erikoisuuksista vai olivatko raaka-aineet yksinkertaisesti vain kohdillaan. Nigiriannoksen mustekala oli aika sitkeää ja epämiellyttävää, samoin jättiravun pyrstöt lievä pettymys mauttomuutensa vuoksi, mutta erityisesti jälleen perinteiset lohi, tonnikala ja se valkoinen kala vetivät pisimmän korren.



Nälkä ei todellakaan kummallekkaan jäänyt, ja ainoa miinus tuleekin annoksen korkeasta normaalihinnasta. Henkilökohtaisesti en olisi valmis maksamaan 60 euroa tuosta kahden hengen annoksesta, mutta puoleen hintaan se oli äärimmäisen mieluisa kokemus. Aion käydä tulevaisuudessa kokeilemassa annoksia paikan normaalilta listalta.

Pahoittelen myös kuvien huonoa laatua, mutta unohdin kamerani kotiin joten nämä on otettu kaverini kamerakännykällä.