torstai 29. joulukuuta 2011

Vuoden 2011 musiikkikatsaus

Tässä vihdoin lupaamani katsaus menneeseen vuoteen ja biiseihin, miksei artisteihinkin jotka ovat totaalisesti räjäyttäneet pankin ja laajentaneet tajuntaani. Silti mukaan ei mitenkään mahdu kaikkia kappaleita, mutta olen listannut tähän sellaiset biisit jotka ovat joko heti tuoreeltaan jääneet soimaan luupille tai jotka ovat jatkaneet paluuta soittolistalle yhtä uudestaan ja uudestaan vuoden aikana.

Biisit eivät ole aikajärjestyksessä, ja osan niistä olen jo postannut aiemminkin blogiini, mutta tarkoitus oli tehdä nyt kaikista näistä yhteinen koonti yhteen säikeeseen. Listalle ei mahtunut myöskään kovin montaa suomalaista bändiä, mutta ne harvat jotka onnistuivat sinne ponnistaa, ovatkin poikkeuksellisen tykkejä!



Manboyn uusi tuleminen on saanut itseni tykkäämään bändistä kovasti, mutta mikään uuden levyn biiseistä ei silti saanut aikaan samaa efektiä kuin tämä 'How It Hurts'. Bändi on onnistunut luomaan käsittämättömän kauniin ja ajattoman kuuloisen melodisen syntikkabiisin. Etäisiä kaikuja 80-luvulta on kuultavissa. Täyden kympin biisi, Suomesta.



Jukka Poika on poikkeuksellinen valinta tällä listalla, mutta vanhana Soul Captain Band -fanina olen ilolla ottanut vastaan Jukka Rousun "uuden tulemisen" edellisvuotisen 'Kylmästä lämpimään' levyn myötä. Jukan biisit olivat vuosia hieman hukassa, enkä koskaan oikein syttynyt Kompostikoplalle tai aiemmille soolokappaleille. Koska edellinen levy oli niin ylivoimainen, väistämättäkin tämä biisi oli tänä kesänä kestopyörityksessä hyvän mielen kappaleena.



Tutustuin suomalaiseen Rödsögårdeniin vasta ensi kertaa tämän biisin myötä, ja millä tavalla. Mun mielestä on upeaa miten tasokkaaksi kotimainen musiikki on viime vuosien myötä mennyt. Tämä bändi on aivan varmasti yksi niistä kaikkein kansainvälisimmän kuuloisista joita maastamme tulee, valittaa ei voi. Toivottavasti yhtä hyvää materiaalia on tulossa lisääkin, tämä pääsi ikään kuin mustana hevosena tälle listalle sillä ihastuin biisiin niin kovaa ensikuuntelulla.



Foster The People on kestosoittokamaa Hang The DJ:ssä, ja miksipä ei olisi. Kirjoitin toissapäivänä vuoden parhaista albumeista, joihin FTP ehdottomasti kuuluu. Tämä biisi on ehdottomasti yksi heidän tanssittavimmista ja parhaista raidoistaan ja siksi valitsin tämän uudelleen vielä tälle listalle.



Edellä mainittu bändi toimii hyvin miksattuna myöskin aivan loistavasti tanssilattialla. RAC nyt muutenkin on yksi kovimmista remiksauspoppoista kansainvälisesti, mutta tämä biisi on tanssittanut mua tänä syksynä enemmän kuin moni muu ja edelleen heti kun rytmi lähtee liikkeelle, alkaa jalka tampata nytkin. Vittu miten hyvä biisi! "Sometimes I wanna disappear" \,,/



Friendly Fires lienee useimmille tunnettu parin vuoden takaisesta 'Paris' hitistään, ja erityisesti Aeroplanen miksauksesta. Uusi levy 'Pala' ilmestyi tänä vuonna ja on täynnä toinen toistaan hienompia raitoja. Koska kuitenkin halusin valita tälle listalle biisin levyltä joka on toiminut kerta toisensa jälkeen, valitsin tämän erittäin tanssittavan 'Live Those Days Tonight':in. Upeaa työtä!



Tutustuin tähän bändiin kesällä ja tämä biisi aiheutti jonkinasteihin hurmostilan jo ensikuuntelulla. Jotain alkukantaista energiaa tässä välittyy ihan jo musiikinkin kautta, puhumattakaan keikkaintensiteetistä. Sittemin bändi on muuttanut nimensä Reptile Youth:iksi ja on työstämässä ensimmäistä albumiaan. Sitä odotan todella kovasti, samoin kuin toivottavasti että näen pojat joskus livenä.



Tästä biisistä kirjoitin siirappia tihkuvan postauksen jo aiemmin, eikä tämä biisi edelleenkään ole onnistunut kulumaan kuuntelussani. Tulen edelleen hieman joka kerta kun kuulen tämän biisin :) Mieletön tanssijyrä, hillitöntä!



Kesällä eräänä iltana Volumessa tanssiessani kuulin tämän biisin ensi kertaa. Jalat alkoivat viedä siihen malliin miestä, että oli pakko käydä selvittämässä biisin alkuperää. Pidän muutenkin electrohousesta todella kovasti, se on ehdottomasti yksi parhaita ns. uusi musiikkigenrejä joita 2000-luvulla on kehittynyt. Ylivoimaisesti parhaita artisteja tällä saralla ovat tietenkin ranskalaiset kuten Justice ja Danger, mutta osaavat ne muuallakin. Mord Fustangilla on vielä loistava tulevaisuus tanssimusiikin saralla näiden näyttöjen perusteella. Edelleenkin kun kuulen tämän biisin lattialla, menen pähkinöiksi.



Gusgus on yksi sellaisia bändejä jotka ovat onnistuneet sykähdyttämään jokaisella levyllään 90-luvulta lähtien. Musiikki on parhaimmillaan todella yksinkertaista ja junnaavaa, mutta siinä on kylmän pohjoisen kalskea konesaundi valjastettu hienosti lämpimien vokaalien päälle. Gusgusista jaksaisin kirjoittaa pitkän postauksen kaikkine lempikappaleineen, mutta koska he onnistuivat tänäkin vuonna yllättämään minut tällä raidalla muutaman vuoden tauon jälkeen, pääsi tämä kappale ansaitusti listalle.



Tämä biisi on yksi kahdesta konepoppikappaleesta jotka ovat tälle listalle päässeet ainutlaatuisen vaikutuksen muhun tehtyään. Ylipäänsä en juuri kuuntele tälläistä musiikkia ellei sitä radiossa soiteta, mutta Examplen biisi alkukesästä kyllä vei mukanaan. Melodinen ja toimiva lähes tranceen menevä kappale toimii jo historiani takia. Tuo kertosäe jotenkin vielä sitten tuplaa koko tunnelman ja tämä äijä on valmista kauraa.



LMFAO:n 'Party Rock Anthem' oli itselleni kevätkesän se biisi. Tämä siis ennen Examplea. Olen luuppaillut tätä biisiä niin monta kertaa vuoden aikana että laskuissa olisi ollut mahdotonta pysyä. Jumituin totaalisesti siihen positiiviseen vibaan minkä tämä biisi tuo tullessaan. Sitä on jopa vaikea selittää, mutta kappale jonka ansiosta hymyilen joka ikinen kerta, ei voi olla huono. Tulipa keväällä tilattua Party Rock paitojakin jenkeistä asti, niin pitkälti hurahdin tähän :)



Emeli tuli itselle aivan puun takaa tänä syksynä. Ilmeisesti artisti oli jo tehnyt yhteistyötä useiden räppäreiden kanssa ennen soolouraansa, näin selvitin, mutta kun kuulin tämän biisin radiosta, kylmät väreet vain kulkivat lävitseni, ja kulkevat edelleenkin joka kerta. Tässä biisissä kolahtaa kaikki, oldschool biitit, massiiviset jousimelodiat ja upea, upea, UPEA lauluääni. Biisihän tuo mieleen itselleni rakkaan Massive Attack klassikon 'Unfinished Sympathy':n joka ei ole huono asia. Tämä biisi saattaa hyvin olla koko vuoden hienoin kappale!



Emelin toinen lempibiisini ei sekään jää kauas edellisestä. Tässä ammennetaan samoista aineksista mistä edellisessäkin, hienosti rullaava rikkonainen rytmi ja pehmeät jousimatot soittamassa haikeaa melodiaa. Emeli Sandé on rakkautta!



Tämän biisin kuulin ensi kertaa Flow-festivaaleilla Roberto Rodriguezin soittamana. Tensnake samoin kuin Aloe Blacc olivat toki itsekin esiintymässä, mutta Roberton deejiisetissä tämä pääse oikeutettuun asemaan. Kesä ja tanssimuistot tulevat mieleen joka kerta tämän myötä, yksi ehdottomia vuodenhousebiisejä. Ei tästä oikein ole muuta sanottavaa, kuin hienoa miksaustyötä. En kyllästy tämän kuuntelemiseen varmaankaan koskaan.



Jos vastaavasti Roberto soitti edellisen biisin deejiisetissään, tämä tuli hänen livesetissään. Manolo on Roberton pseudonyymi ja keikka päättyi tähän täydelliseen miksaukseen vuonna 1994 Coronan alun perin tunnetuksi tekemästä 'Rhythm Of The Night' eurodiscojytästä. Tässä versiossa on löydetty kuitenkin todella mahtava välimerellinen (lue: baleaarinen) saundi ja lämmin kesän tunnelma. Hyviä festarimuistoja, loistava biisi joka oli pakko-ostos myös kotiin.



Kuulin uusiseelantilaista The Naked And Famousia ensi kerran alkuvuodesta radiossa ja meinasin levitä työtuoliini saman tein. Tämä bändi kun kuulostaa kestosuosikiltani MGMT:ltä joka ei enää onnistunut toistamaan toisella levyllään debyytin loistokkuutta. Usein käykin niin että yksi bändi näyttää suunnan ja joku toinen artisti tekee saman paremmin myöhemmin. Missään nimessä tämä bändi ei kolkuttele vuosikymmenen albumin 'Oracular Spectacular':in ovia, mutta pärjää arvionnissa kyllä hyvin. Tämäkin biisi on saanut ansaitun paikkansa tanssilattialla jossa minäkin olen aina kun kuulen tämän :)



M83 on tehnyt katu-uskottavaa retrohenkistä musiikkia jo vuosia, mutta onnistui raivaamaan tiensä suuren yleisön tietoisuuteen tällä kappaleella. Kertosäkeen melodia kun on nimittäin yksi vuoden ehdottomasti mieleenpainuvimpia. Hienosti 80-luvun tunnelmia lainaten tässä ratsastetaan kohti aamunkoittoa. Takuuvarmaa yömusiikkia, analogisyntikat pulputtavat suloisia melodioitaan takana ja kertosäkeen vokaalit kuljettavat euforiaan.



Adele on ehdottomasti ollut yksi populaarikulttuurin merkittävimpiä lauluntekijöitä viime vuosina. Tämän kappaleen kuulin ensi kerran juhannuksena indiediscossa Klubilla ja jäi toimimaan tanssilattialla siitä lähtien. Itselle juuri tämä versio on se joka toimii parhaiten lattialla, vaikka biisiä on jo ehditty eri artistien toimesta remiksatakin kymmeniin eri muotoihin.



Retrosaundit ja 80-luku ovat olleet viime vuosina ahkerasti uuden musiikin innoittajana. Azari & III kuuluvat niihin harvinaisiin tuottajiin jotka ovat onnistuneet täyden kympin arvoisesti toisintamaan klassiset elementit omassa materiaalissaan. Koska aiemmin mainittu Tensnaken miksaus 'Reckless With Your Love':sta ei kelpaa tämän vuoden listalle, valitsin täydelliseltä levyltä yhden lempiraitani, ja se on tämä.



Chairliftin 'Amanaemonesia' yhtä kaikki kuuluu näihin retrosaundeihin luottaviin artisteihin. Bändiltä on tullut jo yksi aiempi levy 'Does You Inspire You' mutta on sen verran tuore tuttavuus vielä itselle, että en ole ehtinyt koko tuotantoon paremmin tutustua. Muutenkin tämä biisi on tyylillisesti erilaisempaa kuin debyyttilevyn sisältö, joten odotankin uutta levyä innolla. Toivottavasti levy kuulostaa laajemmaltikin tälläiseltä. Erityismaininta ehkä vuoden yhdestä hienoimmista retrovideoista!



Snow Patrol - siinäpä bändi jonka muu tuotanto ei tee oikeutta tälle fantastiselle radiohitille. Bändi on ollut etäisesti tuttu jo aiemmin, mutta ei ole herättänyt minkäänlaisia tunteita ennen tätä biisiä. Muutenkin muu tuotanto, jopa uudella levyllä kuulostaa kovin erilaiselta tyylillisesti joten itselle tämä biisi saattaa jäädä yhden kerran ihmeeksi. Loistava se silti on kaikin puolin. En kyllästy kuulemaan tätä millään.



Kuten kirjoitin The Rootsin uudesta levystä jo aiemmin, oli tässä yksi vuoden parhaista musiikillisista yllätyksistä. Levyn paras raita ehdottomasti on tämä.

Melkoisen upea musiikkivuosi tämä vuosi 2011 on ollut. Ennen kaikkea toivon kuitenkin että ensi vuosi on yhtä rikas musiikillisesti kuin tämä. Hyvää uutta vuotta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.