Olen ollut Studio Ghibli -fani 90-luvun puolivälistä saakka, siitä kun YLE näytti televisiossa Naapurini Totoron ja Porco Rosson. Tosin aktiivisemmin aloin elokuvia mestästää vasta 2000-luvun alussa, Henkien Kätkemän myötä.
Visuaalisuus näissä on ollut huikaiseva lähestulkoon elokuvasta toiseen, ainoastaan Kissojen valtakunta oli piirrostyylistä johtuen lievä pettymys. Kaikki heidän elokuvansa olen nähnyt, ja suurimman osan useaan kertaan. Henkien Kätkemä taitaa lähennellä jo kymmentä katsomiskertaa ja on suosikkielokuvani, enkä varmasti kyllästy siihen koskaan. Jokainen elokuva on erilainen ja tarinat kiehtovia, erityisesti olen mieltynyt suuren mestarin itsensä Hayao Miyazakin tuotantoon.
Menen tänään katsomaan ystäväni kanssa heidän uusimman elokuvansa, Kätkijät (Kari-gurashi no Arietty). Vähintään jonkinlainen lyhyt arvio seuraa jälkikäteen, ja odotan tietenkin elokuvalta paljon vaikka ennakko-odotukset hieman rajoittavatkin näin Ponyon jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on hyväksyttävänä. Pidätän oikeuden julkaista ainoastaan asiallisia kommentteja.