Heippa elokuu!

Vähän kyllä harmittaa, että törmäsin näin upeaan juttuun vasta liian myöhään. Lueskelin tuossa viime viikolla 'A Girl With A Fork In A World Of Soup' (huh!) -blogista, että Tampereen kaupunki on perustanut maisemapeltoja eri puolille kaupunkia. Suurimmassa osaa kasvaa nimenomaan auringonkukkia, eikä tuollaisiin peltoihin tämmöinen kaupunkilaispoika liian usein törmää!

Niinpä odotin sopivaa ajankohtaa, jolloin sää olisi ollut suotuisa ja olisin ehtinyt kaikelta muulta lähteä Tampere-ekskursiolle (näitä kun ei aivan keskustan liepeillä ole). Selvästi olisi kuitenkin kannattanut yrittää päästä menemään vähän aikaisemmin, sillä kylmät, lähes nollaan laskeneet yöt ja muut kaupunkilaiset olivat ehtineet tekemään paljolti tehtävänsä. Jonkin verran kuitenkin oli nuupahtaneita auringonkukkia jäljellä, vaikka suuri osa oli jo ehditty poimia. Ja olihan se nyt huisia näinkin pitkänä kulkea yli kaksimetrisessä kukkametsässä, jossa osa kukista ylitti selvästi oman pituuteni :)











Aiemmin tällä viikolla hain myöskin liput Monsters of Poppiin ja Lost In Musiciin. Syksyn paikallinen musiikkitarjonta on siis taas turvattu. Kirjoittelen molemmista tarkemmin lähempänä.

Nyt kohti Siivouspäivää, tulkaahan ostoksille Hämeenpuistoon! Mutta sitä ennen tähän loppuun vielä pari mahtavaa kotimaista biisiä. Kummatkaan eivät ole kappaleina uusia, vaan jostakin syystä sekä Disco Ensemble että Delay Trees ovat julkaisseet hiljattain musiikkivideot jo viime vuonna ilmestyneiltä levyiltään. DE:n 'Too Much Feeling' on yksi 'Warriors' levyn parhaimpiin kuuluvia biisejä ja DT:n 'Dream Surfer' puolestaan upean eteerinen, ja sopii näihin kauniisiin kukkaismaisemiin. Se löytyy puolestaan 'Doze' -levyltä. Molemmista vinkkasi alun perin Stopshakehoneygo! Tykkään.

Pieniä ja suuria tekoja

Designviikot ovat hieno tapa tuoda pieniä yrityksiä paremmin näkyville, vaikka pienyrittäjiä sekä laadukasta käsityötä ja designia voi tietysti tukea muulloinkin.

Itse kävin tiistaina katsastamassa ns. Kehräsaaren korttelijuhlan, joskin se erosi normaalista ainoastaan siten, että tapahtuman aikaan erilaiset design- ja käsityöputiikit olivat avoinna myöhemmälle iltaan mitä yleensä. Myöskin tuotteita oli tapahtuman kunniaksi laitettu alennukseen. Kehräsaari on kuin pieni keidas keskustassa, ja vaikka sisäpihaa ei ehkä riittävästi ole osattu hyödyntää, löytyy sen rakennuksista monenlaista ravintoa mielelle ja maarulle.

On Ravintola 931, elokuvateatteri Niagara, siipiravintola Hook Wings, Gringos Locos, Stefan's Steakhouse, Pikku Putiikit, Jofiel, Tampereen Kulta- ja Jalokivipaja, lastenvaateliike Kuopus, Parturi-kampaamo Rasta, radiotoimitus ja terveyspalveluita, sekä tietysti aivan vieressä Tampereen paras ravintolalaiva Suvi ja viihtyisä Laukontori.













Pikku Putiikeissa myytiin mm. loput Uhana Designin makeat rosvokissapaidat pois kuljeksimasta. Alun perin en ollut ajatellut tuota paitaa hankkia lainkaan, koska olin jo ostanut talvella kangaskassin samalla printillä. 20 euron diiliin oli kuitenkin ihan pakko tarttua ;) Niinpä mulla on nyt molemmat.

Iskin silmäni myös jälleen todella hauskaan vanhojen levyjen uusiokäyttötapaan. Vinyylilevyistä oli tehty muistikirjan kansia, joiden välissä oli tietysti se itse kirja, harmillisesti en painanut tuotemerkkiä tosin mieleeni. Ehkäpä täytyy vielä joku kerta käydä sellainen poistamassa.

EDIT: Tuotehan on siis Risakon LP-kirja.



Myös Aleksis Kiven kadulle, kivenheiton päähän Kehräsaaresta on tullut lyhyessä ajassa elävään kaupunkikulttuuriin sopivia liikkeitä. Putiikki Rannalla muutti aiemmin Hallituskadun kulmaan, sitä vastapäätä aukesi vasta alkukesästä hienolla konseptilla toimiva lähiruokaan ja luomuun keskittynyt Tila Kaupungissa ruokakauppa. Sen vieressä on heti Ravinteli Huber, ja alapuolella uusi designliike Dom Dom, sekä Culinaria Keittiöelämää keittiö- ja elintarvikeliike. Vilpittömästi toivon kaikille pienille toimijoille onnea ja menestystä, liike-elämä kun ei ole helppoa, etenkään erikoistuville yrityksille, mutta jokainen näistä tekee tärkeää työtä kulttuurin edistämiseksi, pieniä ja suuria tekoja.

Huominen Kyttälän korttelijuhla vaihtuikin illanviettoon ystävien kesken ihan kotiympyröissä. Lauantaina onkin sitten jälleen Siivouspäivä. Toukokuussa tuli käytyä kiertelemässä muiden myyjien kojuja, tällä kertaa ajattelin mennä itse myymään vaatteita, mikäli ilmat ovat suotuisat!

Yhdeksän tuuman nauloja

Viikonloppuna oli taas sellaista hulinaa, että en ehtinyt kaikesta kirjoittaa. Bongasin nimittäin loppuviikosta lisää uusia biisejä Nine Inch Nailsin syyskuussa ilmestyvältä 'Hesitation Marks' albumilta.

Kuukausi sitten vasta postasin sen ensimmäisen, eli 'Came Back Hauntedin', ja nyt tarjolla on myös toinen sinkku 'Copy of A', joka jatkaa edelleen hieman samankaltaisella tyylillään melko vahvaa ensilevyn linjaa. 'Find My Way' taas muistuttaa hieman enemmän bändin modernimpaa tuotantoa, ollen kuitenkin sieltä rauhallisemmasta päästä. Aika monessa yhteydessä biisiä ehdittiin verrata jopa Massive Attackiin, mutta itse kuulen siinä silti aivan selkeästi NIN:iä.

Sen sijaan 'Everything' on niin hämmentävä kokemus, että en tiedä miten siihen suhtautuisin. Ensimmäinen mielikuva oli, että tämä ei oikeasti ole Nine Inch Nailsia, mutta Trentin äänestä ei voi erehtyä. Biisi voisi olla mitä tahansa teinipunkpoppia, niin paljon se kuulostaa vaikkapa Sum 41:ltä tai tai Blink 182:ltä. Ei siis varsinaisesti ainakaan pysty tältä istumalta purematta nielemään, mutta eiköhän kyseessä ole yksittäinen kokeilu eikä koko muu albumi tuollaista sentään ole :)

Kesän lopetusbileet

Kyllä se kesä alkaa ohi olla. Yksi merkki siitä on Reggaeta ja Makkaraa lopetusbileet.

Ollakseen maanantai, Roosterin terassilla oli kyllä aika hyvä määrä jengiä, tyhjää tilaa ei juurikaan ollut muutamia irtotuoleja lukuunottamatta. Käytiin nautiskelemassa muutamat makkarat laatumusiikin kera, ja etenkin fiilistelemässä todennäköisesti viimeistä kunnon terassipäivää. Pari vuotta sitten tuli Roosterissa oltua syyskuun lopussa viimeisenä oikeasti mahdollisena terassipäivänä, mutta ei se kyllä ihmisen hommaa ole siihen vuodenaikaan :) Toisaalta, tulipa silloin pussikaljoiteltuakin vielä lokakuussa :D

Safka oli jälleen mainiota. Tavallista sekä Savupekonin makuista Kabanossia. Jamaikalainen Red Stripe oli pistetty alennukseen viimeisen illan kunniaksi, ja niitä tuli muutamia nautiskeltua. Kolme makkaraa tuli illan aikana vedettyä, lisukkeeksi oli perunasalaattia, ja sen loputtua jopa uuniperunaa ja tietysti Poppamiehen mahtavia kastikkeita, niiden kanssa tuli taas läträttyä. Nam saatana!

Vaihtoehtoviikonloppu

Huhhei! Taas yks viikonloppu lusittuna, ja kylläpä tulikin tarpeeseen. Paljon oli tekemistä, ja paljon jäi tekemättä. Jotain ihmeen univelkaa kai mulla sitten oli, kun lauantai meni melkein kokonaan nukkuessa :) Ehti siinä tietysti paljon vielä tehdäkin.

Perjantaina kävin katsomassa 'I Hired A Contract Killerin' Pyynikin näkötornilla. Ensimmäistä kertaa illan viileys tuntui todella syksyiseltä, onhan elokuu pian ohi, mutta takki piti vetää jossain vaiheessa päälle. Pyynikiltä laskettelin keskustaan ja Dorikseen, jossa NEØV esiintyi. Biisit olivat takuuvarmaa matskua jo levyltä, ja niistä ei ole mitään negatiivista sanottavaa. Mutta jokainen, joka on Dorkassa käynyt ennen viimeisiä tunteja tietää, että eihän siellä yleisöä juurikaan puolilta öin ole. Tilanne ei varmasti oo etenkään bändille kovin mieltä ylentävä, jos ei muille asiakkaillekaan. Johtuiko sitten tuosta, vai bändin tyylistä, mutta kovin energiseksi keikka ei päässyt yltymään. Seuraavan kerran NEØV keikkailee Tampereella Lost In Musicissa, joten keikkakunnon voi ottaa uudelleen tarkistukseen.









Lauantai meni tosiaan nukkuessa pitkästi yli puolen päivän. Liikkeelle kun pääsin, lähdettiin Hookiin syömään. Olin kaivannut siipiä jo edellisestä kerrasta saakka, olihan siitä jo päässyt melkein kuukausi vierähtämäänkin ;) Tällä kertaa tuli tosin tilattua melkoinen setti hiilaripaskaa™ kylkeen (termin on lanseerannut Halvalla Hyvää -blogin Mammea), sen kyllä huomasi ähkystä. Johtui varmaankin siitä, että ruuan jälkeen ramaisi niin mukavasti, ja pienet päikkärit olivat paikallaan ennen Zombie Walkia.

Tosiaan nyt oli kolmas vuosi Zombie Walkia Tampereella, mutta en itse ehtinyt tällä kertaa panostaa valmisteluun tarpeeksi, että olisin lähtenyt kadulle laahustamaan. Sen sijaan päätin seurata menoa linssin toiselta puolelta, ja muutamia kuvia räpsinkin parhaista asuista. Vaikuttaa kyllä, että suosio oli muutenkin laskussa, sillä osanottajia tuntui olevan paljon vähemmän kuin aiempina vuosina. Aamulehden mukaan zombeja olisi ollut nyt vain parisataa.









Viikonlopun suurin yleisömagneettihan Tampereella oli Blockfest, joka oli myynyt jälleen loppuun jo ennakkoon. Se näkyi kadulla, elämää tuli tähänkin kaupunkiin taas ihan eri tavalla. Joka puolella oli räppikansaa liikeellä. Vaihtoehtoisemman musiikin ystäville tarjolla oli Nalkalan rannassa, Blockfestien läheisyydessä konemusiikkia, jossa itsekin kävin pussikaljoittelemassa. Jo aiemmin useampaan otteeseen mainitsemani Hukkatila Ry on vuokrannut Klingendahlin vanhan pumppaamorakennuksen ja sitä kautta tänä kesänä on ollut mahdollista parkkeerata itsensä Nalkalaan useampana päivänä erilaisten tapahtumien tiimoilta. Ja vielähän on kesää jäljellä noista syksyviboista huolimatta. Itse asiassa alkuviikon sääennuste lupaa melkoista intiaanikesää, ja sehän vain sopii!

Ja lämpöö piisasi tänäänkin, käytiin Roosterin terassilla kun oltiin ensin syöty kotona ja katsastettu Designtorin tarjonta uudessa lokaatiossa, Sorinaukiolla. Ruuaksi tein jälleen burgeria, tosin eri täytteillä kuin viime viikonloppuna. Tein silloin useamman pihvin ja pakastin niistä pari. Nyt oli sitten valmiiksi maustettuja burgerpihvejä, joiden lisäksi laitoin viskikastiketta, majoneesia, sinappia, ketsuppia, tomaattia, salaattia, maustekurkkua, cheddaria ja Aura-juustoa purilaisen väliin. Lisäksi eilisestä Hookin satsista oli jäänyt sipulirenkaita ja ristikkoperunoita hampurilaisen kanssa syötäväksi.





Designtorin uusi sijainti oli tälläisenä aurinkoisena päivänä todella toimiva, itse kun olen aiemminkin pitänyt juuri Ojakadun Designtoreja kaikkein parhaimpina. Pakkahuone on paikkana hieman tylsä, ja aina niin täynnäkin. Mitään ei kuitenkaan tarttunut tällä kertaa matkaan luomusitruunalimua lukuunottamatta. Pientä miinusta järjestäjille kuitenkin turhan ahtaaksi jätetystä isosta teltasta, jossa oli paikoin hankala mahtua kulkemaan. Aukiolla olisi ollut paljon enemmänkin tilaa levittää myyntikojuja laajemmalle alueelle. Niinpä mm. Ruohonjuurella, Kätkö Vintagella ja Uhana Designilla olikin yhdet torin parhaista myyntipisteistä, ne kun olivat isosta teltasta erillään.

Designviikko kuitenkin vasta alkoi, ja jatkuu koko ensi viikon. Itseä erityisesti kiinnostavat Kehräsaaren korttelijuhla tiistaina, samoin kuin Kyttälän korttelijuhla perjantaina. Koko ohjelman löydät edellisestä linkistä. Muita viikon menotärppejä on Roosterissa huomenna vietettävä kesän viimeinen Reggaeta ja Makkaraa -ilta ja tulevana viikonloppuna kaksipäiväiset Venetsialaiset. Jälkimmäisistä lauantain Pink Floyd -tribuuttikeikka ja Orkidean dj-setti vaikuttavat erityisen kiinnostavilta.

Ruokaa uunista

Kunnon ruokapostausta pukkaa, ja erityistarkastelussa on nyt uuniruoat. Ei pelkästään sen takia, että oon molempia näistä tehnyt tällä viikolla, mutta koska ne ovat molemmat pirun hyvän makuisia!

Kuten kerroin, ostin viime viikonloppuna Chilifesteiltä Poppamiehen Chili con Carne -maustetta. Syynä tähän oli jo ennen festejä tapahtuman Facebook-sivulta löytämäni herkullisen kuuloinen chili con carne-resepti. Pidän muutenkin pitkään haudutetuista pataruuista, ja nyt mulle tarjoutui tehdä tätä ruokaa äidiltä saadussa, muakin vanhemmassa valurautapadassa.

Tein tätä tiistaina, ja voi hitto että olikin hyvää. Näin isosta satsista meni reilu määrä pakastimeen, josta sitä on helppo sulattaa aina tarpeen mukaan evääksi. Voisin kuvitella tämän maistuvan yhtä lailla niin riisin kuin tortillojenkin kanssa. Lisukkeena satsista riittää vielä useampaan kertaan. Päälle vielä hieman tosiaan cheddaria, niin a vot! Ohjeen mukaan tekemiseen riittää kasari, mutta itse halusin viedä ruuanlaiton astetta edemmäs, ja haudutella tämän lopuksi uunissa.

Laitoin myös aineksia hieman enemmän kuin ohjeessa, ja vain kolmasosan ohjeen mausteseoksesta. Padasta tuli silti kohtuullisen tulista, ohjeen mukainen olisi ollut mulle selkeästi liian hottia. Pidän sopivasta poltteesta, mutta en muutenkaan välitä koetella äärirajoja, vaan ruuan täytyy myös maistua joltakin muultakin kuin tulelta. Alkuperäinen resepti löytyy täältä.





Toinen mainitsemisen arvoinen juttu on kesäkurpitsalasagne, jota maistoin ensimmäisen kerran vasta kesälomani alussa, reilu 1,5 kuukautta sitten. Sen jälkeen tätä on tullut tehtyä jo kolme kertaa. Ja kuten chili con carne, tai uuniruoat yleensä, niitä tulee helposti samalla kertaa niin iso määrä, että näitä on tullut lisäksi pakastimesta otettua oikeastaan joka viikko sen jälkeen evääksi. Lasagnen kanssa tällä ei oikeastaan ole mitään muuta tekemistä, kuin ajatus ainesten latomisesta kerroksittain. Pastalevyt on korvattu kesäkurpitsalla ja porkkanoilla. Juustokastikettakaan tähän ei tule, vaan pelkkä juustoraaste riittää. Niinpä tämä on oikeastaan jonkinlainen lasagnen ja gratinoitujen kasvisten välimuoto.

Ensin paistan jauhelihan ja sipulisilpun, ja paras tulos tässä on yllättäen tullut sika-nautajauhelihasta, vaikka yleensä käytänkin pelkkää nautaa tai paistia. Jauhelihan mausteeksi laitan valkosipulimurskaa, yrttisuolaa, grillimaustetta, paprikajauhetta ja hiukan chilijauhetta. Mustapippuria rouhin vielä myllystä, ja oregano tuo hiukan Italian makua ruokaan. Kun liha on kypsää, laitan sekaan purkin tomaattimurskaa ja lisäksi muutaman pilkotun tuoreen tomaatin. Kaipa tässä lihan voisi soijarouheellakin korvata.

Kesäkurpitsat ja porkkanat viipaloin ohuiksi slaisseiksi, ja kasaan voidellun uunivuuan päälle kerroksiin. Järjestys ei ole niin tarkka, mutta itse laitan kasvisten päälle kerroksen tomaatti-jauhelihaseosta, ja sen jälkeen mozzarellaraastetta. Sitten taas kurpitsa ja porkkana, ja liha ja juusto. Päällimmäiseen kerrokseen vielä kurpitsa ja porkkana, ja kruunuksi tuoremozzarellaa pari palloa viipaloituna.

Isoon vuoalliseen tulee 400 grammaa jauhelihaa, yksi sipuli, kolme tomaattia, mausteita maun mukaan, purkki tomaattimurskaa, kaksi kesäkurpitsaa, kolme porkkanaa, 300 grammaa valmista mozzarellaraastetta ja lisäksi kaksi 120 gramman tuoremozzarellapalloa. Tässä on lopputulos, ja maukas sellainen. Unohdin tällä kertaa laittaa sekaan ruokakerman, mutta se tekee tästä vieläkin parempaa!

Vanhat ja tutut kuviot

Tänään töissä oli Spooky-päivä. Nimittäin jostain takaraivosta tuli yht'äkkiä mieleen kuunnella pitkästä aikaa tätä yhtä suosikkiartistiani, jonka ajattelin teille esitellä.

Bändi tuli itselle tutuksi kultaisina reivivuosina, kun debyyttilevy 'Gargantuanin' biisejä soitettiin ahkerasti varastobileissä. Kaikkein kuumimmaksi tanssihitiksi muodostui kuitenkin vuonna -95 ilmestynyt 'Stereo', joka kuului niiden biisien joukkoon joita odotti koko illan soitettavaksi. Tiettyjen biisien osalta joihinkin deejiihin tosin aina pystyikin luottamaan, jos ja kun biisi kuului kunkin vakisettiin.

Reivivuosien jälkeen bändi tavallaan hieman pääsi unohtumaan itseltäkin. 90-luvun alkupuolen vinyyleitä löytyy silti levyhyllystä useammankin singlen ja ep:n verran, löytyypä 'Found Sound' cd:näkin. Silti tuota historiaa ja muutamaa hittibiisiä lukuunottamatta bändin parhaat hetket yllättäen osuvatkin 2010-luvun puolivälin molemmin puolin, jolloin heidän saundinsa uudistui, ja löysin bändin tavallaan uudelleen. Matkan varrelta löytyy useita todella tiukkoja tanssiraitoja, mutta myös rauhallisempaa kuunteluun soveltuvaa materiaalia. Tässä niistä parhaita.

Silmäys taakse ja katse eteenpäin

Sunnuntaina oli tosiaan myöskin Ravintolapäivä, mutta viikonloppuun mahtui niin paljon ohjelmaa, että oli järkevää taas vähän pilkkoa näitä postauksia.

Eikä muuten satanut, vaikka aurinko ei koko aikaa paistellutkaan. Oli siis aivan kelpo päivä kiertää nautiskelemassa ulkoilmaravintoloissa. Pelago vei ruokamatkailijaa ympäri keskustan, ja useammassakin paikassa tuli syötyä ainakin vähän. Loppumatka kotiin meni ähkyn siivittämänä :)

Osan paikoista olin valinnut etukäteen, ja osan jätin fiiliksen varaan. Yksi paikoista vaikutti kuitenkin olevan ylitse muiden, ainakin, mikäli tulkintoja tekee asiakasmäärän osalta. Tampellan alueellakin tuli nimittäin poikettua katsastamassa Meatlovers United BBQ, mutta jonoa oli kymmeniä metrejä, joten jouduin sen jättämään välistä. Onneksi mieluisia vaihtoehtoja oli kosolti.











Kävin mm. UNICEF:in Reilu Ravintolassa Hämeenpuistossa nauttimassa kasvisruokaa, linssi- ja tomaattipataa riisillä. Tallipihalla taas oli koko viikonlopun ajan ollut Suomi-Venäjä-Seuran järjestämät Pietarilaiset Markkinat, ja sen yhteydessä myös sunnuntaina Katukeittiö Pikku Pietari, josta hain annoksen suussa sulavan maukkaita pelmeneitä.

Myös Juhannuskylän Jooneksessa, jossa tuli käytyä vuosi sitten, oli pitkä jono kadulla, joten jatkoin matkaani. Tällä kertaa Jooneksessa tarjoilu tapahtui kadun puolella suoraan ikkunasta, kun edellisellä kertaa myyntipiste oli sisäpihalla. Kehräsaaressa pojat olivat perustaneet Cafe Hydrogenin, ja tuoneet palan perinteistä Lappeenrantaa Tampereen ytimeen. Tarjolla oli nimittäin kaupungin kuuluisinta pikaruokaa, Vety ja Atomi lihapiirakkaa, jotka olivat allekirjoittaneelle uusi kokemus. Itse otin tietenkin Vetyn, eli lihapiirakan kinkulla ja keitetyllä kananmunalla, kaikkine mausteineen. Maitolasilla totta kai.









Matkan varrella kävin katsastamassa Muffinsikahvilaa ja pihakirppistä Polvikadulla, mutta jätin ostokset tekemättä, sillä tarkoitus oli jatkaa matkaani Tavara-aseman MINI-muffareihin, jossa minihameisiin pukeutuneet tytöt myivät minimuffinseja Mini Cooperista käsin. ISWYDT!

Tämän myyntipisteen taustalla oli hiukan poliittistakin taka-ajatusta, nimittäin takana olevan vanhan tavara-aseman purkamisesta kiistellään Tampereella oikein tosissaan, ja muffinsien syönnin yhteydessä oli tilaisuus allekirjoittaa vetoomus tavara-aseman säilyttämiseksi. Kaupunki haluaa purkaa sen tehdäkseen suoran autotien junaradan varteen, mutta osa tamperelaisia vastustaa tätä, allekirjoittanut mukaanlukien. Itse joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosijana olen sitä mieltä, että yksityisautoille ei kuuluisi antaa enempää tilaa keskustoista. Varsinkaan, jos sen vuoksi pitäisi purkaa hienoja vanhoja rakennuksia ja iso osa kaupungin historiaa ja identiteettiä. Kaupunkikultuurille pitää jättää tilaa toimia, ja tuhoamisen asemesta rahoittaa sitä, rakentaa keskusta ihmisten ehdoilla, ei autojen.











Liikaa upeita rakennuksia tästä kaupungista on jo purettukin. Aiheesta voisi kirjoittaa oman postauksenkin, mutta koska mulla ei ole lähdeaineistoa tarpeeksi korkeassa resoluutiossa, tyydyn hyppäämään hetkeksi sivupolulle Ravintolapäivästä, ja laittamaan muutaman esimerkin Tampereelta puretuista taloista. Lähes pääsääntöisesti kaikkien näiden tilalle on rakennettu keskustan rumimpiin kuuluvia taloja. Vai miltä mielestäsi näyttää nykyään tämän talon tilalla oleva McDonaldsin ja AleBarin rakennus? Tai Sokoksen tavaratalo ja sitä vastapäätä oleva KappAhlin elementtikompleksi, jonka tieltä tämä ja tämä rakennus on härskisti purettu. Samoin Kauppa-Hämeen talo joutui jyrän alle jo 60-luvulla, ja sen Hämeenkadun puoleinen julkisivu näytti tältä. Nyt tilalla on Apple-liikettä ja Halosen tavaratalo.

Hämeenpuiston ja Kauppakadun kulmasta on saanut aikanaan lähteä näin kaunis rakennus, ja Yo-talon vierestä John Blomin Tukku- ja Vähittäiskauppahuone. Amuri on menettänyt mahdollisuuden olla elävä ja vetovoimainen turistialue sen jälkeen kun nämä rakennukset on hävitetty. Koskikeskuksen tieltä tuhottiin Verkatehdas, jonka rakennuksia olisi kauppakeskusta suunnitellessa voitu hyödyntää Finlaysonin tai Turun Hansakorttelin tapaan ja jopa enimmäkseen säästetyn Finlaysonin tehdasalueen keskeltä on purettu upea holvikaari. Näin ollen tästä surullisesta historiasta johtuen, koska vanhojen rakennusten purkamisen on joskus loputtava, ja päättäjien herättävä säilyttämään se vähä mitä säästettävissä on, olen toki itse allekirjoittanut adressin jo aikaa sitten.





Koskipuistossa istuuduin alas Café Malamin teltalle, sen verran hyvältä tuo sitruuna-marenkipiirakka näytti, ja sitä se myös oli. Ei ihme, että tämän jälkeen joutui vähän sulattelemaan, mutta kyllä nämä Ravintolapäivät silti kivasti tätä kaupunkielämää piristävät!

Tällä viikolla kaupungissa tapahtuisi jälleen kaikenlaista mielenkiintoista. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että joudun kokonaan skippaamaan Tampereen Zombie Walkin ensimmäistä kertaa, sillä en ole ehtinyt lainkaan valmistella sitä etukäteen, saati ostaa sitä varten tarvikkeita. Huomisesta eteenpäin on jälleen eri puolilla kaupunkia Aki Kaurismäen ulkoilmanäytöksiä. Vuosi sitten kävin Pyynikin näkötornilla katsomassa 'Arielin', ja nyt tarjolla olisi vieläpä 'I Hired A Contract Killer', jota en edes ole vielä nähnyt. Sitä kun ei ole noilla juuri ostamillani dvd-bokseillakaan. Lisäksi perjantaina alkuillasta olisi Klubilla jo edellämainitun Tavara-aseman säilyttämiseksi tukikonsertti, sekä loppuillasta Doriksessa vasta hiljattain Skipped Heartbeats -blogin kautta löytämäni suomalaisen NEØVin keikka. Lauantaina Klubilla tanssitaan puolestaan syksyn ensimmäisiä Hang The DJ!-karkeloita. Saa nähdä ehtiikö joka paikkaan :)

Myös Design On Tampereen Designviikko pyörähtää perjantaina käyntiin ja siihen liittyen sunnuntaina on taasen seuraava Designtori, tällä kertaa ulkoilmassa Sorin aukiolla. Kaikki kiinnostaa!